Siivous /   Tuholaistorjunta /   Lude eli lutikka – Luteiden torjunta

Lude eli lutikka – Luteiden torjunta

Lude eli lutikka (Cimex lectularius) on tullut jonkin verran yleisemmäksi myös Suomessa. Lude voi levitä melko nopeasti, joten yksi avaintekijä luteiden torjunnassa onkin nopea toiminta ja tuholaistorjunnan nopea aloittaminen. Mikäli haluat eroon luteista – kannattaa ensimmäisten havaintojen jälkeen ottaa yhteyttä talosi isännöitsijään, tai tuholaistorjuntaa tekevään yritykseen. Joissain tapauksissa myös alueelliset ympäristökeskukset suorittavat syöpäläisten ja tuholaisten tunnistusta (tunnistettavaksi viedään tyypillisesti muutama kiinniotettu eläin). Ympäristökeskukset eivät varsinaisesti osallistu tai suorita tuholaistorjuntaa, mutta tunnistuksen jälkeen keskus osaa antaa toimintaehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

Lude – tuntomerkit
Aikuinen lude on väriltään ruskeahko tai tummanpunainen ja silmämääräisesti arvioituna luteen pituus on selvästi alle 10 mm (yksilöiden pituudet luonnollisesti hieman vaihtelevat). Muutoin lude on rakenteeltaan leveä ja litteä. Luteella ei ole siipiä ja luteesta lähtee usein epämiellyttävä haju. Luteen toukat ovat puolestaan väriltään kellertäviä.

Luteen purema
Monesti asunnossa majailevat luteet huomataan vasta kun asukkaan iholle alkaa ilmestymään punertavia ja kutisevia paukamia, jotka ovat luteen puremia. Purema on itsessään usein täysin vaaraton (mikäli henkilöllä ei ole yliherkkyyttä), eikä luteiden tiedetä tällä hetkellä levittävän mitään tauteja. Joissain tilanteissa lutikan purema voidaan virheellisesti sekoittaa myös lintukirpun puremaan.

Luteen esiintyminen ja leviäminen.
Asuntoon päässeiden luteiden alkuperää on monesti hyvin hankalaa selvittää 100% varmuudella. Monesti lude kuitenkin kannetaan sisätiloihin ihmisen toimesta. Luteita saattaa kulkeentua sisälle ulkomailta palaavan henkilön matkalaukussa – tai vaihtoehtoisesti kierrätyspisteestä (tai roskalavalta) löydetyn, hyväkuntoiselta näyttäneen huonekalun kautta. Kerros- tai rivitaloon päästyään lude saattaa levitä asunnosta toiseen rakennuksen IV-putkistoja pitkin tai lattia- ja seinärakenteiden kautta. Lutikoiden leviäminen ei siis välttämättä johdu niistä ilmoittaneen henkilön omista toimista.

Monissa taloyhtiöissä joissa luteet ovat olleet aiemmin riesana onkin sovittu yhteisiä sääntöjä, joilla pyritään kieltämään esimerkiksi roskalavalle vietyjen huonekalujen ottaminen. Lisäksi luteiden takia pois heitettyjen huonekalujen (esim. sängynrungot) käsittelyyn ja merkintään on monesti annettu erityisiä ohjeita; esimerkiksi: huonekalu on suositeltavaa pakata tiiviiseen muoviin jo asunnossa (jolloin luteita ei tipu kuljetuksen aikana esim. rappukäytävään). Jos hävitettävä huonekalu viedään esim. roskalavalle, kannattaa se merkitä huolellisesti (esim. varoituslapulla) jolloin muut asukkaat eivät kanna poistettua huonekalua takaisin asuintiloihin.

Luteita on vaikea havaita päivällä
Luteita on vaikea havaita päiväsaikaan, sillä vuoteen lisäksi ne piileskelevät usein seinällä taulujen takana tai lattia/ovilistojen raoissa (tai vastaavissa piiloissa sängyn lähellä). Lude on helppo tunnistaa myös tummista, pyöreähköistä ulosteläikistä, joita löytyy sen piilopaikkojen läheltä. Luteet viihtyvät parhaiten melko lämpimässä tilassa (20-25 C on luteille sopiva lämpötila).

Luteiden esiintyminen ei liity suoraan asunnon tai asukkaan siisteyteen tai hygieniaan. Hyvällä perushygienialla ja säännöllisellä siivouksella voidaan kuitenkin löytää mahdollinen lude ongelma, jolloin tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Vuodevaatteiden vaihdon yhteydessä voit esim. tarkastella löytyykö lakanoista pieniä ruskeita jälkiä, tai löytyykö sängyn alta (tai jalkalistoista sängyn läheltä) viitteitä luteista.

Luteiden huomiointi matkalta palattaessa
Kuten alussa mainittiin luteita saattaa päästä ulkomailla matkalaukkuun, jolloin luteet kirjaimellisesti kannetaan omaan asuntoon matkalta palattaessa. Tästä syystä matkalaukun säilytystä lomakohteessa kannattaa miettiä tarkkaan; laukkua ei kannatta säilyttää sängyn alla tai lattialla, vaan laukku kannattaa nostaa tuolille tai erilliselle telineelle. Mikäli luteita kuitenkin pääsee matkalaukkuun voidaan matkalaukku saunottaa matkan jälkeen – kunhan laukusta ensin poistetaan kemikaalit ja muut esineet/laitteet, jotka eivät saunan kuumuutta siedä. Jos mahdollista matkalaukkua ei kannata viedä asuntoon lainkaan, vaan laukku olisi hyvä jättää pihamaalle siksi aikaa kunnes sauna lämpiää. Tällä välin laukku on hyvä avata pihalla, ja laukusta tulee poistaa (esim. läpinäkyvään ja helposti suljettavaan muovipussiin) kaikki kemikaalit ja laitteet/esineet, joita ei voi viedä saunaan. Ideana on siis nostaa laukku suoraan saunaan, eikä tyhjentää laukun sisältöä asuntoon. Yleinen ohje on että laukun tulisi olla noin 90 asteen lämmössä, mieluiten parin kolmen tunnin ajan (tästä syystä kuumuudelle arka sisältö tulee poistaa laukusta ennen saunotusta). Laukusta poistettuja laitteita ja kemikaaleja kannattaa myös tutkailla tarkkaan.

Luteet ja torjunta
Itse tehtävät toimenpiteet rajoittuvat monesti vuodevaatteiden tai sänkyjen pois vientiin ja yksittäisten luteiden tuhoamiseen hyönteismyrkyn avulla (käytettävästä tuotteesta riippuen hyönteismyrkyn teho saattaa jäädä toivottua heikommaksi). Luteet kuolevat n.-15-20 asteen pakkasessa, ja vastaavasti lämpökäsittelyssä +80-90 asteessa (käsittelyajoissa ja asteissa on lähteestä riippuen reiluja eroja; pääsääntöisesti lämpökäsittelyä pidetään tehokkaampana nopeampana ratkaisuna). Eli tekstiilit joissa luteita esiintyy voidaan laittaa esimerkiksi kuumaan saunaan useammaksi tunnuksi. Ja vuodevaatteet voidaan pestä +60 asteessa. Lämpökäsittelyjä voidaan suorittaa myös huonekaluille, mutta tällöin olisi tärkeää saada lämmitettyä koko huonekalu läpikotaisin – eikä kuumentaa pelkkää huonekalun ulkopintaa. Huonekalujen lämpökäsittelyä on monesti hyvä miettiä yhdessä tuholaistorjuntaa tekevien yritysten kanssa, sillä väärin toteutettuna lämpökäsittely voi tarpeettomasti kuivattaa joidenkin huonekalujen rakenteita – vastaavasti liian nopeasti ja alhaisissa lämpötiloissa tehdyt käsittelyt eivät tuo toivottua tulosta.

Ongelmat luteen torjunnassa
Luteiden monimuotoiset kulkureitit vaikeuttavat itse tehtävää luteiden torjuntaa keskeisesti, koska torjunnan onnistumisesta ei ole helppoa saada täyttä varmuutta. Jossain tapauksissa asuntoon levitettävät (kuluttajakäyttöön tarkoitetut) torjunta-aineet saattavat ajaa luteet hetkeksi piiloon, jolloin ongelmaa lähinnä siirretään eteenpäin. Vastaavasti myös liian suppeiden torjuntatöiden käyttäminen harvoin tuo toivottua tulosta (esim. jos osa luteista piileskelee lattiarakenteessa ei pelkkien lakanoiden pesusta juuri ole hyötyä). Tästä syystä tehokkain ja suositeltavin keino onkin ottaa yhteyttä tuholaistorjuntaa tekevään yritykseen.

Luteiden tiedetään myös selviävän kuukausia ilman ravintoa; ja tämä hankaloittaa luteiden torjuntaa entisestään koska varmuutta torjunnan onnistumisesta on vaikea saada (onko luteet onnistuttu hävittämään vai ovatko ne menneet vain hetkeksi muualle piiloon). Puolestaan kerros- ja rivitalossa yksittäisessä asunnossa (omatoimisesti) tehtävät torjunnat ajavat luteet helposti naapuriin – pahentaen tilannetta. Tästä syystä varsinkin kerrostaloissa lude ongelmasta on suositeltavaa kertoa mahdollisimman nopeasti isännöitsijälle, jotta kaikki asunnot saadaan käsiteltyä saman aikaisesti.

Myös omakotitaloissa joissa luteita esiintyy on viisasta ottaa yhteyttä yritykseen joka tekee tuholaistorjuntaa.

Löysitkö virheen tai haluatko muokata artikkelia? Lähetä parannusehdotuksesi artikkeliin