Siivous /
Tuholaistorjunta /
Jauhopukin ja jauhomadon torjunta
Jauhopukin ja jauhomadon torjunta
Jauhopukki tunnetaan toukkavaiheessa jauhomatona.
Nimensä mukaisesti sekä
jauhopukki (
tenebrio molitor) että sen toukka
jauhomato, käyttävät ravinnokseen viljatuotteita ja jauhoja. Jauhopukin vierailun jäljiltä jauhot alkavat yleensä paakkuuntua ja haista hieman homeiselle. Jauhoille tapahtuva vahinko on siis hyvin pitkälti samanlaista mitä
jauhokoisa saa aikaan – erotuksena kuitenkin se ettei jauhomato tai –pukki jätä jälkeensä minkään laista seittiä. Ohessa muutamia huomioita lajin tunnistukseen ja jauhopukin torjuntaan.
Jauhopukki tunnistus
Aikuinen jauhopukki muistuttaa ulkoisesti pientä kovakuoriaista ja on kooltaan tyypillisesti noin 1.5 cm pituinen. Väriltään jauhopukki on puolestaan tumman ruskea – eli aikuisena jauhopukkia voi olla vaikeaa erottaa muista kuoriaisista.
Jauhopukin toukka, eli jauhomato
Kuten monilla muillakin
ruokakaapin tuholaisilla, myös jauhopukilla on ns. toukkavaihe. Kuten jo alussa mainittiin jauhopukin toukka kulkee usein nimellä jauhomato; kyseessä on noin 3 cm pituinen kellertävän-ruskea toukka, jolla on usein kevyt, tasainen raidoitus läpi koko ruumiin. Pituudestaan johtuen jauhomato on varsin helposti huomattavissa.
Jauhopukki torjunta
Kun jauhopukin torjuntaa suunnitellaan kannattaa huomioida, että kyseessä on luonnonvarainen laji, jota saattaa esiintyä myös lahopuissa. Lisäksi jauhopukkeja (kuten muitakin kuoriaisia) on löydetty myös
linnunpönttöjen puhdistuksen yhteydessä, joten kyseinen kuoriainen saattaa päätyä asuintiloihin monia eri reittejä.
Aikuisten jauhopukkien tiedetään liikkuvan erityisesti yö-aikaan, joten ne saattavat päätyä sisätiloihin esimerkiksi valoa kohti lentäessään. Tästä syystä jauhopukin torjunta voidaan aloittaa avoimiin ikkunoihin asennettavilla
hyttysverkoilla ja tuuletushormien ja iv-kanavien suojaamisella (metalliritilän taakse asennettava tiheäverkko). Näin suoritettu jauhopukkien torjunta pyrkii minimoimaan kuoriaisten pääsyn sisätiloihin.
Mikäli kuoriaiset ovat todellisena riesana kannattaa myös talon välittömään läheisyyteen sijoitetut linnunpöntöt (seinässä kiinni olevat pöntöt) siirtää kauemmas rakennuksesta – siirto tulee tehdä talviaikaan pönttöjen ollessa tyhjillään. Lisäksi asuinrakennukseen voidaan asentaa erillisiä ns.
pulupiikkejä, joiden tehtävänä on estää lintuja tekemästä pesiään talon rakenteisiin (ei toivottuihin paikkoihin). Linnunpönttöjen siirron avulla tehtävä jauhopukin torjunta pyrkii niin ikään vähentämään jauhopukkien sisälle päätymistä.
Jauhopukkien torjunta sisätiloissa
Asuintiloissa tapahtuva jauhopukin torjunta rajoittuu pääasiassa elintarvikkeiden suojaukseen ja torjunta-aineilla tehtävään jauhopukkien hävittämiseen.
Ensiksi on hyvä muistaa että jauhopukin tai jauhomadon pilaamat jauhot tai muut elintarvikkeet tulee aina hävittää. Kun hankit uusia jauhoja säilytä ne tiiviissä kannellisessa astiassa/rasiassa, johon jauhomadot tai jauhotoukat eivät pääse. Myös eläintenruoka (esim. koiranruokasäkki) on hyvä tarkistaa ja sulkea tiiviisti, sillä monet muutkin kuoriaiset voivat hyödyntää koiran kuivamuonaa ravintonaan.
Jauhopukki hävitys
Sisätiloissa tehtävä jauhopukin hävitys on usein viimeinen keino jauhopukkien torjunnassa. Jauhomatojen hävittäminen tehdään tyypillisesti marketeissa myytävillä pyretriini -pohjaisilla torjunta
aerosoleilla. Jos torjunta kohdistetaan ruokakaappiin, tulee kaappi luonnollisesti tyhjentää käsittelyn ajaksi – tilanteesta riippuen ruokakaappi voidaan myös imuroida puhtaaksi kaikista muroista, jolloin kaappiin ei jää mitään kuoriaisille tai toukille sopivaa ravinnonlähdettä. Torjunta-aineita ei tule milloinkaan sumuttaa suoraan yksittäisiin elintarvikkeisiin; eikä elintarvikkeita tule siirtää välittömästi käsittelyn jälkeen takaisin kaappiin – vaan kaapin tulee antaa tuulettua käsittelyn päätteeksi.
Mikäli jauhopukit ja jauhomadot ovat toistuvana riesana, on suositeltavaa ottaa yhteyttä alueellasi toimivaan
tuholaistorjuntaa tekevään yritykseen.