Siivous / Tuholaistorjunta / Paarmojen torjunta ja hävittäminen

Paarmojen torjunta ja hävittäminen

Paarmojen ulkonäkö vaihtelee laajan lajikirjon johdosta.

Suomessa tavataan luonnonvaraisena lähes 40 paarmalajia, joten kyseisen hyönteisen ulkonäössä on usein vaihteluita. Tyypillisimmin kyseessä on kuitenkin tummasävytteinen – usein tavallista kärpästä hieman suurempi kaksisiipinen lentävä hyönteinen. Suomessa tavataan myös nauta- tai hevospaarmaksi kutsuttua paarmalajia, joka voi olla kooltaan jopa 2 cm mittainen. Eli suuresta lajikirjosta johtuen paarmojen ulkonäössä ja koossa on selkeitä eroja – varmemmin paarman tunnistaa sen aiheuttamasta puremasta. Paarman voi myös tunnistaa sen sinnikkyydestä. Useimmat paarmalajit eivät lähde karkuun vaikka niitä huidottaisiin kärpäslätkällä tai kämmenellä – häätöyrityksistä huolimatta paarma yrittää uutta lähestymistä hetken kuluttua.

Paarman purema
Paarma puree ihmistä nimenomaan ravinnon saanti tarkoituksessa. Puremisen jälkeen paarma imee puremasta saamaansa verta, jota se käyttää ravinnokseen. Ihmisen iholle jää paarman puremasta usein selvästi punoittava paukama. Paarman pureman kivuliaisuus vaihtelee tyypillisesti henkilöittäin, toiset ovat puremalle alttiimpia kuin toiset. Pureman koosta ja paikasta riippuen vaatteisiin saattaa jäädä myös pieniä veritahroja, etenkin jos paarman purema pääsee jälkeenpäin hankaantumaan.

Paarman elinaika ja esiintyminen
Paarmoja esiintyy oikeastaan koko Suomen alueella ja erityisesti kesäaikaan. Paarmakannassa esiintyy vuosittaista vaihtelua, mutta paarmojen ei ole todettu olevan yhtä riippuvaisia kevään kosteudesta/sateista kuten esimerkiksi hyttysten. Koska Suomessa esiintyy useita eri paarmalajeja on myös lajien talvehtimispaikoissa eroja. Muutamien paarmalajien on todettu talvehtivan jopa järvien pohjassa. Myös paarmojen varsinainen elinaika on lajikohtaista.

Paarmojen torjunta ja karkoitus
Paarma suuntaa ”saalistaan” kohden pääasiassa havaitsemansa lämpösäteilyn (ja hiilidioksidin) perusteella, joten paarmoja vastaan on varsin vaikeaa suojautua muutoin kuin pukeutumisen ja esimerkiksi aerosolina myytävien torjunta-aineiden avulla.

Paarma ansa
Yksittäisiä paarmoja voidaan yrittää hävittää myös sähkökäyttöisten paarma ansojen tai sähkökärpäslätkien avulla. Kokemukset etenkin sähköisistä paarma ansoista vaihtelevat suuresti. Sähköansojen lisäksi muutamat maa- ja karjatalouteen erikoistuneet liikkeet myyvät hieman toisenlaisia paarma ansoja. Kyseinen paarma ansa muistuttaa ulkoisesti (vapaasti kuvailtuna) ilmapalloa jonka päälle olisi asennettu jonkinlainen lampunvarjostin. Kyseistä paarma ansaa voidaan käyttää yleensä erillisen jalustan kanssa tai se voidaan ripustaa kattoon roikkumaan. Kyseisen paarmapyydyksen toimintaperiaate on seuraava: pyydyksen alapäässä sijaitseva kumipallo kerää itseensä lämpöä/kuumuutta jonka paarma havaitsee (toimii houkuttimena). Pallolle laskeuduttuaan paarma huomaa nopeasti ettei kyseessä olekaan ravinnon lähde ja pyrkii poistumaan pallon pinnalta; lentoon lähtiessään paarma nousee kuitenkin tyypillisesti vain ylöspäin, jolloin paarma törmää lampunvarjostinta muistuttavaan Y-malliseen kankaaseen. Varjostinta voi kuvailla parhaiten väärinpäin käännetyksi Y-kirjaimeksi, eli kumipallo sijaitsee tällöin y:n leveässä päässä, josta lentoon lähtevä paarma suuntaa kohti suppilomaista y:n jalkaa. Y:n jalka puolestaan johtaa paarman saippuavedellä täytettyyn astiaan johon paarma uppoaa (sama menetelmä kuin banaanikärpäsansoissa).